Käyttämättömät palkkatuet olisivat tuottaneet kunnille jopa 88 miljoonaa

Viime viikolla uutisoitiin, että työllisyydenhoitoon tarkoitettuja palkkatukia ei ole tänä vuonna saatu käytettyä yhtä laajasti kuin viime vuonna. Tähän mennessä tuista on käytetty noin 73 %, kun viime vuonna vastaava luku oli noin 85 %. Puhutaan siis noin 74 miljoonan euron takamatkasta, joka samalla tahdilla vuoden loppuun mennessä tarkoittaisi noin 87 miljoonaa. Vaikka palkkatuet myönnetään työnantajalle ja niistä hyötyvät viime kädessä ansiotyön saaneet työntekijät omassa palkkapussissaan, ovat myös kunnat jo missanneet noin 88 miljoonan talousvaikutuspotentiaalin. Nykytahdilla vuoden loppuun mennessä summa olisi yli 100 miljoonaa.

Hidastelun taustalla on muutama isompi ja joukko pienempiä seikkoja. Suurin tekijä on nk. 100 % palkkatuen rajaaminen järjestöiltä tämän vuoden alusta lähtien. Päätös on vähentänyt merkittävästi järjestöjen mahdollisuuksia työllistää kaikkein pisimpään työttömänä olevia henkilöitä. Kuntien näkökulmasta järjestöjen (aiemmin laajemmin) toteuttama palkkatukityöllistäminen tuottaa tekemäni arvion mukaan noin 10 400 euron talousvaikutuksen per henkilö. Arvio on maltillinen ja voi eri kunnissa ja henkilöiden osalta olla huomattavasti korkeampikin. Jos 74 miljoonan käyttämätöntä palkkatukiresurssia olisi tänä vuonna osattu hyödyntää 50 % tukena maksimaalisesti, olisi työpaikan saanut tähän mennessä lähes 8 500 pitkäaikaistyötöntä enemmän ja vuoden lopussa luku olisi 10 000 enemmän. Mittakaavasta kertoo jotain sekin, että luku vastaa esimerkiksi uuden työttömien aktiivimallin vaikutuksia.

Perusteet sille, miksi esimerkiksi järjestöiltä palkkatukia on rajattu, ovat osin ymmärrettäviä. Tämän sektorin tukityöllistämisen vaikuttavuus pysyvän työn saamiseksi on ollut tähän mennessä heikkoa. Lähtökohtaisesti voi myös pohtia onko työsuhde perusteltu, jos tuki on 100 eli tuottavuus 0.

En kuitenkaan täysin allekirjoita nykyisiä linjauksia. Kelan työmarkkinatuen saajien tilasto osoittaa edelleen, että kaikkein pitkäaikaisin työttömyys jatkaa kasvuaan: Yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneita oli 4,6 % enemmän toukokuun lopussa 2017 kuin vuotta aiemmin. Kontroversiaalia on, että TEM:n työnvälitystilastossa yli 53-viikkoa työttömänä olevien määrä olisi samaan aikaan laskenut 12,3%. Suosittelen kuitenkin luottamaan Kela-tilastoon ja odottamaan, että työvoimahallinto saa omat rekisterinsä ensin peratuiksi. Koska pitkäaikaistyöttömyys edelleen näyttää siis kasvavan, olisi toimet syytä kohdistaa juuri heidän auttamiseksi. Nk. lyhyemmän pään työttömien luontaisen kysynnän kasvaessa suhdannekysynnän myötä, voi palkkatuen kohdennus heihin olla kaikkein tehottominta julkisten varojen käyttöä.

Mitä sitten voisi tehdä? Koska kyse on olemassa olevien mahdollisuuksien laajemmasta hyödyntämisestä, kannattaisi ensiksikin pohtia, voisiko nykykäytännöillä saada vielä enemmän aikaiseksi? Asiakasohjaus, työnetsintä ja yritysyhteistyö ovat avainasemassa. Löytyisikö tänne lisää voimavaroja tai fokusointimahdollisuutta nykyvoimin, jotta asiakasvolyymejä saataisiin nostettua? Toinen selkeä paikka on julkisten hankintojen avulla työllistäminen. Asiasta on puhuttu kauan ja perusteet ovat kiistattomat. Silti hyödyntämisaste on edelleen varsin vaatimaton. Kolmas suositus lähtee kolmannelle sektorille. Henkilöstöpalvelualalla olisi edelleenkin tilaa toimijoille, jotka ymmärtävät työntekijöiden tarpeita ja toteuttavat rekrytointia ja vuokrausta myös pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksien lähtökohdista. Tällaisiin uusiin liiketoimintamalleihin kannattaa lähteä esimerkiksi yhdessä muiden järjestöjen kanssa ja myös kuntien tarpeita kuullen. Tässä olisi järjestöilläkin paikka uudelle tulemiselle.

Menestystä loppuvuoden työlle. Otetaanhan karanneet miljoonat kiinni, jotta saadaan entistä enemmän ihmisiä töihin!