Todellinen työttömyys vasta kasvussa (5/2020)

Keskiviikkona 27.5. julkistettiin TEM:n ja Tilastokeskuksen tuoreet (huhtikuun) työttömyysluvut. TEM:n luvuilla työttömyys on kasvanut yli 200 000 henkilöllä vuoden takaisesta. Koko maan työttömyysaste huhtikuun lopussa oli 16,5 % ja kasvua 7,7 %-yksikköä vuoden takaiseen verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan kasvua työttömyysprosentissa olisi vuoden takaiseen kuitenkin vain 0,1 % -yksikköä. Ero on merkittävä ja se selittyy tilastointieroilla.

TEM:n työllisyyskatsauksen luvut ovat alueilla ja kunnissa laajasti käytettyjä, koska ne menevät tarkemmalle (kuntakohtaisellekin) tasolle ja myös ELY-keskukset raportoivat niitä laajasti. Näiden tilastojen tulkintaan onkin tässä hetkessä syytä kiinnittää nyt erityistä huomiota:

  • TEM:n tilastoissa lomautetut näkyvät työttöminä työnhakijoina. Työttömyyden kasvusta (12kk) 75 % selittyy lomautettujen kasvulla. Heidän akuutti palvelutarpeensa on saada työttömyysturvalausunto ja etuudet rullaamaan. Eipä akuutisti muuta. Lomautettujen määrä muuten on lisääntynyt vuoden takaisesta 1309 %. Tämä kertoo myös, kuinka laajamittaisesta ilmiöstä on kyse.
  • Rajoitustoimet palveluissa sekä työttömyysturvalausunnot ovat ruuhkauttaneet TE-palvelut ja tämä erottuu myös tilastoissa. Vaikka kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat saivat pitää ”aktivointistatuksensa” kotiuttamisesta huolimatta, on työvoimapalveluihin osallistuminen uusien asiakkaiden osalta vähentynyt. Palveluohjaus ei toimi ja palvelupaikkoja on rajoitetummin. Henkilö, joka työttömänä osallistuu palveluun (kuten työkokeiluun), ei työllisyyskatsauksessa tilastoidu työttömäksi työnhakijaksi. Tuoreen katsauksen mukaan palveluissa on ollut lähes 20 000 ihmistä vähemmän vuoden takaiseen nähden.
  • Jos TEM:n luvuista rajaa lomautettujen ja palveluissa olevien muutoksen, tulisi työttömyysasteeksi huhtikuussa 2020 pyöreä 10 %, kasvua siis 1,2 %-yksikköä vuoden takaiseen tilanteeseen.

Edellisen perusteella tilanne ei vaikuttaisikaan niin synkältä. Lisätoivoa herättää lisäksi se, että akuutti tilanne ei näyttäisi tästä enää pahenevan: Uudenmaan ELY-keskus on tehnyt alueellaan nk. Korona-tilastoa viikkotasolla aina viikolle 19 (8.5.) asti. Tämän perusteella vko 19 alkaneet uudet työnhaut (josta siis valtaosa selittyy lomautuksilla) ovat palautuneet samalle tasolle kuin ennen koronakriisiä. Jono ei siis enää etuovella veny. Oletettavasti seuraava (5/2020) katsaus kesäkuun lopulla kertoo jo työttömyyden vähentyneen suhteessa nyt julkistettuun. Osa lomautetuista on mm. kutsuttu töihin palvelemaan terassikansaa turvalliselta etäisyydeltä.

Synkempi puoli on kuitenkin se, että takaovi näyttää olevan visusti edelleen kiinni. Työmarkkinat eivät vedä uusia työnhakijoita (uudet työpaikat ovat laskeneet n. 30 % vuoden takaisesta), kun lomautetutkin kutsutaan töihin ensin. Palvelut ovat myös jumissa: Asiakasohjaus on lähes pysähtynyt työttömyysturvalausuntojen seurauksena. Erityisesti kunnat ovat valitelleet tästä seurannutta tyhjäkäyntiä. Myönteinen seikka tosin on se, että työkkäriläiset näyttivät onnistuneen erinomaisesti työttömyysturvaurakasta. Myös etätyökäytännöt ovat saattaneet tehostaa toimintaa. Samalla tarmokkuudella ja työtavoilla pitäisi nyt pureutua asiakkaiden palveluohjaukseen yhdessä kuntien kanssa.

Työttömyyden kovempi ydin ei ole ollut koronasta juuri moksiskaan. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut ”vain” 7 % vuoden takaisesta ja Kelan tilastoima työmarkkinatuensaajien määrä (4/2020) on kasvanut vain 0,9 %. Valitettavasti tämä kovan ytimen koko uhkaa kasvaa vasta pidemmällä aikavälillä, rakenteellisemmin, ja tämä haastaa erityisesti kuntia, joille kustannukset tästä ovat lankeamassa:

  • Työmarkkinatuen kuntaosuus on kasvanut huhtikuussa vuoden takaisesta 15 %, siis tilanteessa, jossa työmarkkinatuensaajien määrä on kasvanut vain 0,9 %. Lukua selittää jossain määrin (noin puolet) koronatoimet, ja erityisesti se, että uusia aktivointipalveluita ei ole päästy aloittamaan. Kasvutrendin toinen puoli näkyi kuitenkin jo ennen Koronaa. Pitkäaikaistyöttömyyden trendi on kääntynyt kasvuun jo alkuvuodesta.
  • Seuraava työttömyyssesonki odottelee itseään ehkä elokuulla. Työmarkkinoille tulee iso joukko tutkinnon suorittaneita. Ajoitus on yleensä ollut kesäkuussa, jolloin osa kirjautuu työttömiksi. Kesä onkin ollut kausivaihtelultaan korkea, eli eroja vuoden takaiseen ei juuri ole. Nyt tosin sellainenkin voi olla luvassa, etenkin elleivät kaikki innostu maatilojen kesätöistä. Elo-syyskuu on tyypillisesti imenyt valmistuneet töihin, mutta nyt tilanne voi olla toinen. Tutkinnosta valmistunut ilman riittävää työhistoriaa on työmarkkinatuen saaja. Lista siis uhkaa pidentyä.

Monissa kunnissa onkin tullut tarve ennustaa työttömyyden ja erityisesti työmarkkinatuen kustannuskehitystä. Tämä on monen eri tekijän summa, ja eroaa myös alueittain voimakkaasti. Maksupainetta pitäisi ennakoida nykyisten varantojen (listalaisten ja aktivointipalveluissa olevien) sekä listalle valuvien ja sieltä pois siirtyvien eli virtojen suhteen. Elokuussa käytössä olevilla julkisilla tilastoilla voidaan ennusteet tehdä melko luotettavina nykyhetken kriisistä. Toki varaus täytyisi asettaa kahdesta seikasta: ”Korona1”:n exit-toimien vaikuttavuuden ja mahdollisen Korona2 -kriisin suhteen. Katse täytyisi ulottaa tässä hetkessä pidemmälle ja toimet tästä hetkestä noin 1-2 vuoden päähän. Maksuihin vaikuttaa suuresti myös työllisyydenhoidon toimet ja niiden edellytykset, kuten viranomais- ja palvelutuottajayhteistyö.

Teen kuntakohtaisia tilannekuva-analyyseja tarpeen mukaan. Ota yhteyttä, jos asia kiinnostaa.