Työn markkinat taitekohdassa – haastajia tarvitaan

Julkaistu alunperin SITRA Blogina


Edelläkävijät, kuten Freelancer.com ja Airbnb, uudistavat työn markkinoita ja muuttavat käsitystämme työstä, kirjoittaa Mikko Kesä.

Työn markkinat ovat jämähtäneet, kankeat ja hidasliikkeiset. Niitä tulisi kehittää, jotta avoimet tehtävät ja vapaat tekijät löytäisivät toisensa nykyistä tehokkaammin. Edelläkävijät, kuten Freelancer.com ja Airbnb, näyttävät esimerkkiä sekä muuttavat käsitystämme työstä ja kulutuksesta.

Eri alojen asiantuntijat toistavat puheenvuoroissaan kuinka muutokset kiihdyttävät tahtiaan esimerkiksi robotisaation ja digitalisaation seurauksina. Ihmisten kyky omaksua muutoksia on usein rajallinen, mutta uusien tarpeiden luominen, kulutuksen kiihtyminen ja kiristyvä kilpailu pitävät muutoksen vauhdista huolen. Työ luo pohjaa kulutukselle ja työn muutosta puolestaan kiihdyttävät ihmisten kulutuksessa tapahtuvat muutokset.

Suomen ja suomalaisen työn tulevaisuuden resepteiksi on listattu osaamisen, ahkeruuden ja kekseliäisyyden lisäksi myös kustannuskilpailukyky. On yksi asia, jota muutoskohinassa ei vielä riittävästi tunnisteta. Siinä missä kysyntä ja tarjonta esimerkiksi hyödykkeiden ja rahoituksen markkinoilla kohtaavat tehokkaasti ja muuttavat jatkuvasti muotoaan, työn markkinamekanismi on näihin verrattuna suorastaan paikalleen jämähtänyt, kankea ja erittäin hidasliikkeinen.

Miten voimme pysyä muutoksessa mukana, jos työn markkinat ja niiden tehokkuus eivät vastaa tämän päivän vaatimuksia?

Työn markkinoilla tulisi ainakin tunnistaa uusia ilmiöitä, jotka haastavat nykyisiä rakenteita. Alla on kolme käytännön esimerkkiä ilmiöistä, jotka eivät sellaisinaan ole uusia, mutta joiden laajat vaikutukset työn markkinoihin nähtäneen vasta myöhemmin.

  1. Freelancer.com on oman ilmoituksensa mukaan maailman suurin freelance-toiminnan ja joukkouttamisen markkinapaikka. Palveluun on rekisteröitynyt yli 16,5 miljoonaa tekijää ja keskimäärin joka sekunti ilmoittautuu yksi lisää. Palvelu on jakanut jo yli 8,5 miljoonaa projektia ja uusia syntyy joka toinen sekunti.

Freelancer.com tekee tehokkaasti sen, mistä jo Suomessakin uskalletaan ääneen puhua. Työsuhteet pilkkoutuvat myös yksilötasolla erilaisiksi tehtäviksi ja kuukausipalkka korvautuu tuloksista maksamiseksi. Kilpailu on globaalia ja kaikki voivat pärjätä. Oma osaaminen täytyy kyetä sekä myymään että lunastamaan kerta toisensa jälkeen.

Toistaiseksi palvelu kanavoi vain rajatun aihepiirin työtä, kuten koodausta ja luovaa digityötä. Mitä jos Suomeen verot maksava opettaja, sairaanhoitaja tai baarimikko voisivat jatkossa myydä osaamistaan ympäri maailmaa miljoonille asiakkaille? Tämä olisi mahdollista, jos edellä mainitut ammattiryhmät kykenisivät esimerkiksi ohjelmoimaan opettaja-, hoitaja- tai baarimikkorobotteja, jotka suorittavat palvelun fyysisesti asiakkaille ympäri maailmaa. Tuntuu etäiseltä, mutta kuinka moni meistä on jo nyt osallistunut live-streamattuun spinningiin?

  1. Toinen esimerkki tulee työmarkkinoiden ulkopuolelta. Airbnb:n tapaiset palvelut on tähän mennessä yhdistetty yhteiskulutuksen tai jakamistalouden alle. Itse liittäisin tämänkin ilmiön työhön kuuluvaksi ja uudenlaisen työn moderniksi markkinamekanismiksi. Kun Freelancer-esimerkki lähtökohtaisesti pilkkoo osaamista lineaarisesti peräkkäiseksi työtehtäviksi, hotellien korvikkeina toimivia yksityiskoteja välittävä Airbnb tarjoaa ihmisille rinnakkaisansainnan mahdollisuuksia. Itse palvelu on ammattimaista, asiakkaiden odotukset korkealla ja tarjonta korkealuokkaista.

Asunnon valmistaminen vieraalle tarjottavaksi sekä jälkityöt siivouksineen ovat ymmärrykseni mukaan työtä, vaikka itse huoneiston vuokra katsottaisiin pääomatuloksi. Systeeminen ero nykyisin ymmärrettyyn työhön on siinä, että ansainta tapahtuu vertaislogiikalla: tarjoan sitä mitä yksityishenkilönä olen tai omistan. Tässä työssä, jos jossakin, ei tunneta käsitettä työn ja vapaa-ajan erottaminen.

  1. Kolmas ja viimeinen esimerkki tuo työn lähemmäksi ihmistä, vaikka onkin vahvasti digitaalinen. 3D-tulostimet voivat mullistaa tuotantorakenteita ennustettua enemmän. Keskitetty massatuotanto muuttuu yksilölliseksi vähittäistuotannoksi ja materiaalivirrat enemmän tietovirroiksi. Erilainen ”asioiden reseptiikka” lisääntyy todennäköisesti räjähdysmäisesti tuoden uusien tuotteiden kokeilijoille ja keksijöille valtaisat markkinat. Jotkut ovat nähneet 3D:ssä mahdollisuuden myös uudenlaisten kisälliammattien esiinmarssille.

Kaikki tämä on jo saatavilla, ja markkinat toimivat tehokkaasti. Osa näistä esimerkeistä varmasti laajenee ja vakiintuu – ja jokainen osaltaan haastaa nykyisiä rakenteita tarvittaviin uudistuksin. Suurella varmuudella voi ennustaa, että uusia ilmiöitä tulee.

Mikä sitten jarruttaa uudistuksia suomalaisen työn näkökulmasta?

  • Olenko työnantajaani kohtaan epälojaali, jos otan sivutyön? Mitä sanoo salassapito, kilpailurajoite? Joudunko jonon jatkoksi seuraavissa YT-neuvotteluissa?
  • Kannattaako työn tai uuden ansainnan vastaanotto? Tuntuu helpolta pikkujutulta, mutta maksaako vaivan?
  • Maksanko veroja ja miten?
  • Entä miten käy tukien ja korvausten – jäänkö ansaintaloukkuun?
  • Uskallanko heittäytyä kokonaan, vaikka tietäisin pärjääväni? Pankinjohtajalle ja suvullekin olisi mukavampi esittää, jos olisi vakituinen täyspäiväinen työ; eläkevirka.
  • Eihän tähän kannata satsata, ei se verotuloina ole merkittävää. Mitä siitä tulisi, jos rohkaisisimme ihmisiä pois vakituisista töistä ja edistäisimme tällaista?
  • Ovathan nämä tärkeitä juttuja, kunhan vaan itse saisi jatkossakin säilyttää nykyisen työnsä…

Ei kone. Ei bitti. Ihminen.