Työllisyydenhoidon kuntatalousvaikutukset -selvitys

Perusidea:

  • Selvitys monipuolistaa ja laaja-alaistaa työllisyyden vaikuttavuuden laskentaa peruskuntatasolla. Laskelmia voi käyttää palveluiden suunnittelun sekä johtamisen ja päätöksenteon tukena. Tarkastelu palvelee työllisyyden taustalla olevien moniulotteisten syy-seuraus -suhteiden nykyistä selkeämpää esiin tuomista ja niiden parempaa hahmotamista eri päätöksentekotasoilla.
  • Laskentamalli yhdistää uudella tavalla työllisyyteen vaikuttavat osa-alueet ja euromääräiset laskelmat. Laskentakomponentteina ovat välittömät ja ennustetut vaikutukset työmarkkinatukeen, kunnallisverotuloihin, toimeentulotukeen sekä sote-menoihin. Mallissa huomioidaan myös palveluissa olevien asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja työllistymispotentiaali sekä alueen työmarkkinatilanne.
  • Selvityksen perusteella luodaan myös laskentatyökalu, jonka avulla voi testata eri toimenpiteiden, euromääräisten satsausten, hallinnonuudistusten tai esimerkiksi erilaisten suhdannetilanteiden vaikutuksia.

(Päivitys 24.4.)

Vaikutusarviot tehdään toistaiseksi vuoden 2017 tiedoista. Mallinnuksia voi käyttää myös ennustamaan vuoden 2018 palveluiden vaikutuksia sekä perusteena, mihin vuonna 2019 kannattaisi kunnissa keskittyä. Ennustetut vaikutukset, jotka ulottavat 2020, diskontataan maakuntauudistusta vastaavaan tasoon.  Talousvaikutusskenaarioita vuodesta 2020 lähtien on myös mahdollista tuottaa huomioiden päätöksenteon keskeneräisyys mm. työmarkkinatuen ja toimeentulotuen kuntarahoituksesta.


Selvitys tarjoaa tietoa konkreettisesti:

  • euromääräisen kokonaisarvion työllisyydenhoidon kokonaisvaikutuksista kuntatalouteen
  • palvelukohtaisen talousvaikuttavuuden ja keinot palveluiden vaikuttavuuden parantamiseksi
  • suositukset ja johtopäätökset

Selvityksessä huomioidaan:

  • mitä palveluita tarjotaan ja mikä on eri palveluiden luonne
  • ketkä ovat palveluiden asiakaskohderyhmät
  • mikä on palveluissa olevien asiakkaiden todennäköisyys työttömyyteen
  • mikä on palveluiden vaikuttavuus työttömyyden ehkäisyyn

Talousvaikutukset johdetaan:

  • efektiivisistä kuntaverotuloista ja ennakoiduista verovaikutuksista
  • työmarkkinatukisäästöistä ja niiden ennakoiduista säästöistä
  • arvioista toimeentulotukisäästöihin
  • arvioiduista säästöistä sosiaali- ja terveyspalveluissa
  • palveluiden järjestäjäkorvauksista

Taustalla kattavat aineisto:

  • Selvitystä varten on laadittu etukäteislaskureita ja erillistilastoja kaikista Suomen kunnista.
  • Kuntakohtaiset vaikutukset voidaan laatia joko suppeasti olemassa olevien tilastojen perusteella tai laajemmin, syventyen kunnan tuottamien palveluiden toteutumatietoihin sekä paikallisiin asiantuntija-arvioihin.

Vaikuttavuuslaskenta on toteutettu tai käynnissä alla olevissa kunnissa (tilanne 24.8.2018). Näistä kunnista on saatavissa myös soveltuvin osin vertailutietoja.


Selvityksestä Kunta-TV:ssä

Linkki videoon ” 17.01.2018. Kunnan on taloudellisesti kannattavaa satsata työllisyydenhoidon erilaisiin toimenpiteisiin, sanoo asiaa tutkinut Mikko Kesä. Tärkeää vaikuttavuuden laskelmissa on seurata, miten palvelut voi mitoittaa tai miten niihin voi mitoittaa lisää rahaa. – Ne ovat ensisijaisesti toiminnanohjauksen tukilaskelmia, Kesä painottaa. Vaikka kunnilla on jo melko hyvät kannustimet panostaa työllisyydenhoitoon, lisää kannusteita voisi luoda valtion taholta esimerkiksi vaikuttavuusinvestointien kautta. – Voitaisiin täyttää tyhjiöitä joissa ei ole kannusteita ja katsoa, mitä niillä saadaan aikaan kunnissa.


Esitys arviointimallista ja esimerkkilaskelmista: